Kuntonyrkkeily
|
Tietoa tulevista kuntonyrkkeilytapahtumista löydät tapahtumakalenterista. |
|
|
|
KUNTONYRKKEILIJÄT BODAUS-LEHDESSÄ (11/2010) Kuntonyrkkeilyssä lyödään kovaa, muttei osuta kuin korkeintaan ohjaajan pistehanskoihin. Kunnon kohottamisessa ja ylläpitämisessä nyrkkeily on monipuolisuudessaan erittäin tehokas liikuntamuoto. - Kun ryhmän naiset ovat puolentoista tunnin treenin jälkeen matoilla henkeä vetämässä, ei monesti kuulu kuin huohotusta, naurahtaa Kalvolan Iskussa kuntonyrkkeilyä ohjaava Minna Salonen. Kymmenisen vuotta jatkunut kuntonyrkkeily kokoaa Kalvolassa viikoittain 15-20 iältään 23-60-vuotiasta harrastajaa. Kaikkiaan kuntonyrkkeilyä harrastaa säännöllisesti noin 30 naista. Miehiä ryhmässä ei tällä hetkellä ole. -Miehet tosin ovat kyselleet myös omaa vuoroa, mutta koska oma aikani ei riitä usean ryhmän ohjaukseen, erillistä ryhmää miehille tällä hetkellä ei ole. Tekniikka on kaiken pohjana Kuntonyrkkeilyssä ohjaaja liikuttaa nyrkkeilijää, joka iskee iskuja ohjaajan käsissä oleviin pistehanskoihin. - Naiset lyövät täysillä, meikäläisen tehtävänä on huolehtia, että isku todella jää hanskaan. Kertaakaan ei iskuja ole päässyt onneksi suojauksesta lävitse joten omat hampaat ovat siis edelleen ehjät, naurahtaa Salonen. Harjoituksiin sisältyy jokaisella harjoituskerralla alkuverryttely, tekniikka- ja lihaskuntoharjoitus sekä loppuverryttely. -Nyrkkeilyssä tekniikan hallitseminen on kaiken pohja, koska lyöntivoima kehittyy tekniikan myötä. Harjoittelu tehostuu, kun kuntonyrkkeilijä tietää, miten hän esimerkiksi säkkiä takoo. Pelkällä huitomisella ei saa harjoitukseen mielekkyyttä eikä tehoa. Kuntonyrkkeilijäkin on hallittava liikkuminen, erilaiset iskut kuten suorat ja koukut, sekä perusväistöt ja -suojaukset. -Tekniikan hallinta voi tuoda myös uutta ulottuvuutta itse nyrkkeilyurheilun seuraamiseen. Yksi ryhmäläisistä kertoi itsekin hämmästyneensä jäätyään tuijottaman televisiosta nyrkkeilyottelua. Laji muuttui kiinnostavaksi, koska hän ymmärsi, mistä siinä oli kyse. -Kolme kertaa vuodessa pidän ryhmäläisille peruslihaskuntotestin. Välineharjoittelussa voimaa hankimme hyppynaru-, kahvakuula- ja käsipainoharjoituksilla. Kontakti pysyy hippaleikin tasolla Kuntonyrkkeily voi jokainen harrastaa oman kuntonsa tai vaikkapa mielialansa mukaan. -Emme vedä puoltatoista tuntia täysillä. Tempo vaihtelee ja jo pelkkä kahden minuutin kiivas tekniikkaharjoitus pistää puhaltamaan. Etenkin naisilla on alkuun tyypillistä lyöntiarkuus. -Ensimmäisillä kerroilla joku saattaa hieman ihmetellä että pitääkö hänen nyt ihan tosissaan lyödä ohjaajan hanskoihin. Kun tekniikka on omaksuttu riittävälle tasolle, Salonen laittaa ryhmäläiset joskus pariharjoitteluun. -Silloin kontakti voi olla hyvin kevyttä, sellaista hippaleikin tasoista kontaktia. Joskus tosin kyllä väännämme harjoituksenomaista pystypainia aika kovallakin ryskeellä. Naisten nyrkki on kohokohta Iskun kuntonyrkkeilijöiden vuoden kohokohta on ollut viime vuosina osallistuminen maaliskuussa Helsingissä järjestettävään Naisten nyrkki- tapahtumaan. Tapahtumassa nyrkkeilyn ohjauksesta vastaa Eva Wahlström. -Tapahtuma on ollut joka vuosi huikea kokemus. Evan ohjaamassa lähes kolmen tunnin treenissä meno oli tiukkatahtista. Tänä vuonna osalle ryhmäläisistä kolmetuntinen harjoitus sisälsi paljon uuttakin asiaa; erilaisia uusia väistöjä ja lyöntisarjoja ei vielä omissa treeneissä oltu juurikaan ehditty harjoitella. Silti kaikki selvisivät pitkästä teknisesti vaativasta harjoituksesta todella hyvin. "Monipuolisin laji, jonka tiedän" Noin 2,5 vuotta lajia harrastanut Marika Kettunen ei vaihtaisi kuntonyrkkeilyä enää mihinkään muuhun lajiin. -Kuntonyrkkeily on monipuolisin laji, minkä tiedän. Monet sellaisetkin pienet lihakset, joita yleensä kuntoilulajeissa ei tule treenatuksi, saavat harjoitusta kuntonyrkkeilyssä. Ehkä joissakin kamppailulajeissa voisi saada samantyyppistä liikuntaa. Kuntonyrkkeilyssä lihaskunnon lisäksi paranevat myös tekniikka, liikkuminen ja koordinaatiokyky. Kettunen on harrastanut nuoruudessaan taekwondoa sekä jääkiekkoilua, jossa lajissa hän on toiminut myös valmennuspuolella. Kettunen palasi HPK:n naisten edustusjoukkueessa sen pelatessa ykkösdivisoonaa. Nykyisin Kettunen pelaa nelosdivisioonassa salibandyä ja harrastaa myös punttisalia. -Kuntonyrkkeily tukee salibandyn peluuta. Meillä on kerran viikossa salitreenit, joissa on joskus muun muassa painia ja erilaisia vääntöjä. Nyrkkeilyssä esimerkiksi selän ja hartiaseudun kiertoliikkeet tulevat kuvaan mukaan luonnostaan. Niitä liikkeitä tulee tehdyksi myös pelin tiimellyksessä. -Puolentoista tunnin kuntonyrkkeily vastaa montaa lämmittelykertaa salilla. Salilla tulee tehdyksi vähän toistoja raskailla painoilla, kuntonyrkkeilyssä liikesarjoista tulee pitkiä ilman painoja tai pienillä painoilla. Painonostoon vaadittavaa räjähtävää voimaa ei kuntonyrkkeilyssä ehkä kovasti synny, sen sijaan kestävyys kasvaa huimasti. Kuntopiiri ei ole yhtä kuin tylsyys -Monille pelkkä sana kuntopiiri on yhtä kuin tylsyys. Kuntonyrkkeilyharjoituksissa meillä kuntopiiri on hyvin monipuolinen kokonaisuus, johon joskus sisältyy muun muassa varjonyrkkeilyä. Kuntopiiriin voi ottaa mukaan myös välineitä, vaikkapa käsipainot, jumppapallon, steppilaudan tai vatsarullan. Piirissä ei suorituskertoja lasketa ja jokainen voi tehdä liikkeet oman kuntonsa ja senhetkisen mielialansa mukaan. Kettunen pitää kuntonyrkkeilyä erityisesti istumatyöläiselle sopivana kuntoilumuotona. -Jos hartiat ovat jumissa, nyrkkeily taatusti irrottaa lihakset. Edellytyksenä on, että oppii lyömään rennosti, mikä taas tarkoittaa hyvän lyöntitekniikan oppimista. Kettunen pitää harjoituskertojen sisältöä onnistuneena. -Ensimmäiset 10-15 minuuttia ovat puhdasta lämmittelyä, enkä itse edes yritä lyödä kuin korkeintaan kevyesti varjonyrkkeilyä. Kuntopiiriin sisältyy myös usein nyrkkeilyharjoituksia ja punnerruksia, mikä tekee piiristä mielekkään. Minusta on ollut kiva tapa lopettaa harjoitus johonkin leikkiin vaikkapa palloviestiin, jolloin kaikille jää hyvä mieli harjoituskerrasta. Kolme kertaa vuodessa ryhmän jäsenet voivat suorittaa kuntotestin, johon sisältyy vatsa- ja selkälihastesti, punnerrus, jalkakyykky ja käsitoisto. Jokaista liikettä pyritään tekemään minuutissa mahdollisimman monta toistoa. -Testitiedot jäävät ohjaajalle ja itselle, joten jokainen voi verrata tuloksiaan rauhassa edellisiin kertoihin. Minulla tulokset ovat moninkertaistuneet runsaassa kahdessa vuodessa -Tähän harjoitteluun oikeasti hurahtaa. Ryhmän innokkuus vetää mukaansa vaikka itsellä olisi ollut vähän huonompi päivä. Lisätty 25.10.2010 |
|
|
|
KUNTONYRKKEILIJÄT VIIKKOUUTISISSA Kuntonyrkkeilyssä lyödään kovaa, muttei osuta kuin korkeintaan ohjaajan pistehanskoihin. Kunnon kohottamisessa ja ylläpitämisessä nyrkkeily on monipuolisuudessaan erittäin tehokas liikuntamuoto. - Kun ryhmän naiset ovat puolentoista tunnin treenin jälkeen matoilla henkeä vetämässä, ei monesti kuulu kuin huohotusta, naurahtaa Kalvolan Iskussa kuntonyrkkeilyä ohjaava Minna Salonen. Kymmenisen vuotta jatkunut kuntonyrkkeily kokoaa Kalvolassa viikoittain 15-20 iältään 23-60-vuotiasta harrastajaa. Kaikkiaan kuntonyrkkeilyä harrastaa säännöllisesti noin 30 naista. Miehiä ryhmässä ei tällä hetkellä ole. -Miehet tosin ovat kyselleet myös omaa vuoroa, mutta koska oma aikani ei riitä usean ryhmän ohjaukseen, erillistä ryhmää miehille tällä hetkellä ei ole. Tekniikka on kaiken pohjana Kuntonyrkkeilyssä ohjaaja liikuttaa nyrkkeilijää, joka iskee iskuja ohjaajan käsissä oleviin pistehanskoihin. - Naiset lyövät täysillä, meikäläisen tehtävänä on huolehtia, että isku todella jää hanskaan. Kertaakaan ei iskuja ole päässyt onneksi suojauksesta lävitse joten omat hampaat ovat siis edelleen ehjät, naurahtaa Salonen. Harjoituksiin sisältyy jokaisella harjoituskerralla alkuverryttely, tekniikka- ja lihaskuntoharjoitus sekä loppuverryttely. -Nyrkkeilyssä tekniikan hallitseminen on kaiken pohja, koska lyöntivoima kehittyy tekniikan myötä. Harjoittelu tehostuu, kun kuntonyrkkeilijä tietää, miten hän esimerkiksi säkkiä takoo. Pelkällä huitomisella ei saa harjoitukseen mielekkyyttä eikä tehoa. Kuntonyrkkeilijäkin on hallittava liikkuminen, erilaiset iskut kuten suorat ja koukut, sekä perusväistöt ja -suojaukset. -Tekniikan hallinta voi tuoda myös uutta ulottuvuutta itse nyrkkeilyurheilun seuraamiseen. Yksi ryhmäläisistä kertoi itsekin hämmästyneensä jäätyään tuijottaman televisiosta nyrkkeilyottelua. Laji muuttui kiinnostavaksi, koska hän ymmärsi, mistä siinä oli kyse. -Kolme kertaa vuodessa pidän ryhmäläisille peruslihaskuntotestin. Välineharjoittelussa voimaa hankimme hyppynaru-, kahvakuula- ja käsipainoharjoituksilla. Kontakti pysyy hippaleikin tasolla Kuntonyrkkeily voi jokainen harrastaa oman kuntonsa tai vaikkapa mielialansa mukaan. -Emme vedä puoltatoista tuntia täysillä. Tempo vaihtelee ja jo pelkkä kahden minuutin kiivas tekniikkaharjoitus pistää puhaltamaan. Etenkin naisilla on alkuun tyypillistä lyöntiarkuus. - Ensimmäisillä kerroilla joku saattaa hieman ihmetellä että pitääkö hänen nyt ihan tosissaan lyödä ohjaajan hanskoihin. Kun tekniikka on omaksuttu riittävälle tasolle, Salonen laittaa ryhmäläiset joskus pariharjoitteluun. - Silloin kontakti voi olla hyvin kevyttä, sellaista hippaleikin tasoista kontaktia. Joskus tosin kyllä väännämme harjoituksenomaista pystypainia aika kovallakin ryskeellä. Kalvolan Isku täyttää ensi vuonna 70 vuotta -Juhlavuoden kunniaksi järjestämme ensi vuoden aikana erilaisia tapahtumia; Saattaa olla että kuntonyrkkeilynkin tiimoilta jotakin erityistä on tiedossa. Ainakin kuntonyrkkeilyä tullaan esittelemään eri liikuntatapahtumien yhteydessä. -Toki lajiin voi ilmoittautua mukaan tai tulla tutustumaan milloin vain. Harjoitukset ovat maanantai-iltaisin klo. 18 - 19.30 Iskuasemalla. Lisätty 22.9.2010 |
|
|
|
”NAISTEN NYRKKI 2010” HELSINGISSÄ 27.3. Iskun kuntonyrkkeilijät kävivät kolmannen kerran Naisten nyrkki- tapahtumassa Helsingissä lauantaina 27.3.2010. Matkaan lähti 19 innokasta nyrkkeilijää, joista muutamat olivat mukana ensimmäistä kertaa. Matkaan lähdettiin Ali-Vehmaan bussilla ja ”hovikuljettana” toimi viime vuotiseen tapaan Sani. Kisahallissa olimme tänä vuonna isomman hallin puolella joten tilaa treeneihin oli varattu hulppeasti. Kolmituntinen treeni koostui edellisvuotiseen tapaan lämmittely-, tekniikka- , lihaskunto- ja venyttelyosioista. Eva apujoukkoineen ohjasi upean kovatahtisen treenin ja kaikille varmaan tuli tekniikkaosuudessa paljon uusia vinkkejä omaan harjoitteluun. Itse olin ”aitiossa” lihasvamman takia tänä vuonna, joten en päässyt osallistumaan varsinaiseen treeniin vaan heiluin kameran kanssa ja yritin omaksua vinkkejä ohjaukseen Evalta ja hänen todella taitavilta apuohjaajiltaan. Kuvia tulikin otettua reilusti ja jutun liitteenä onkin pieni kuvakooste reissustamme. Ensimmäistä kertaa mukana olleille tämä oli upea kokemus, mutta emme me vanhat konkaritkaan kylmäksi jääneet. Kuntonyrkkeily on mukaansa tempaava laji ja sen me kaikki koimme taas kerran. Omissa treeneissä hiki roiskuu ja nauru raikkaa ja silloin tällöin kuntopiirissä jokunen kirosanakin on kuultu, mutta en voi 10 vuoden ohjaajana toimimisen jälkeen todeta muuta kuin että ”KIVAA ON OLLUT!”. Senpä takia nöyrä ohjaaja kiittää koko porukkaa mukana olosta. Ja lupaan että ensi vuonna taas uudelleen… Minna Lisätty 22.9.2010 |
|
|
|
NAISTEN NYRKKI”-TAPAHTUMA 21.3.2009 HELSINGISSÄ Viimevuotiseen tapaan suuntasi 21.3. lauantaina 20 innokasta Iskun kuntonyrkkeilijää taas kohti Helsinkiä. ”Naisten nyrkki”-tapahtuma järjestettiin kolmannen kerran ja tällä kertaa Kalvolan Iskusta mukaan oli lähdössä 20 nyrkkeilijää. Tapahtumaan osallistui satakunta kuntonyrkkeilijää harrastajaryhmässä ja saimme varsin suuren näkyvyyden uusissa näyttävissä T-paidoissamme, jotka oli teetetty juuri tätä kyseistä tapahtumaa varten. Eva apujoukkoineen ohjasi lähes kolmituntisen rankkatahtisen treenin, joka käsitti lämmittelyosuuden, tekniikka- ja lihaskunto-osuuden sekä loppuverryttelyn. Tänä vuonna osallistujat pääsivät halutessaan lisäksi testaamaan lyöntivoimaa testisäkillä ja virtuaalisesti nyrkkeilemään Nintendo- pelin puitteissa. Lähes kolmen tunnin treenin aikana meno oli tiukkatahtista. Ensikertaa osallistuneille harjoitus sisälsi paljon uuttakin asiaa; väistöjä ja lyöntisarjoja ei vielä omissa treeneissä oltu juurikaan ehditty harjoitella, mutta onnistuneesti vältyimme ”vahingoilta” ts. osumia ei tullut. Meille vanhemmille konkareille uusia teknisiä asioita tuli myös, joten harjoitus sinällään oli varsin haastava ja mielenkiintoinen. Energiaa kului, mutta pitänee toki myöntää, että tässä porukassa sitä kieltämättä riittääkin… Upea juttu oli myös se, että pääsimme Maikkarin kymppiuutisiin; Terhi pääsi haastateltavaksi ja muutoinkin TV-kuvassa vilahteli Iskun joukkoa ihan näkyvästi! Jälleen kerran täytyy todeta oma ylpeyteni Iskun kuntonyrkkeilyryhmästä; tämä todellakin ”ei-ryppyotsainen” porukkani nautti täysin siemauksin reissusta, niin treenistä kuin mukavasta yhdessäolostakin. Lisäksi pitää sanoa, että hienosti selvisimme taas kerran vaativasta mutta hauskasta treenistä niin kunnon kuin tekniikankin osalta. Erityisen ylpeä olen tämän porukan innostuneisuudesta ja osaamisesta ja todella hyvästä yhteishengestä, joka mielestäni on tämän ryhmän ehdoton voimavara! Hikisen treenin jälkeen suuntasimme ruokailun jälkeen kohti Iittalaa. Nauru raikui vielä paluumatkallakin, joten luulen että väsymyksestä huolimatta olimme kaikki varmaan tyytyväisiä päivän kokonaisuuteen. Kiitos kaikille osallistujille upeasta reissusta ja Sanille iso kiitos koko porukan puolesta kuljettajana toimimisesta! Ensi vuoden ”Naisten nyrkkiä” odotellessa… Minna Lisätty 26.3.2009 |
|
|
|
Kuntonyrkkeily on hauska laji kohottaa kuntoa nyrkkeilyn avulla. Kuntonyrkkeilyssä harjoitellaan nyrkkeilyn perustekniikkaa, lyöntejä, väistöjä, hämäyksiä ja liikkumista. Välineharjoittelussa opetellaan lyöntejä säkkiin, maissi- ja päärynäpalloon sekä katto-lattiapalloon. Kehon lihaksistoa harjoitetaan monipuolisilla lihaskuntoliikkeillä. Kuntonyrkkeily parantaa hapenottokykyä sekä rentouttaa jännittyneitä hartiaseudun lihaksia. Myös raajojen ja vartalon koordinaatio paranee. Kuntonyrkkeily sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Niille, jotka uudella tavalla haluavat kohentaa kuntoaan ja kehittää lihaksistoaan monipuolisesti. |
|
|
|
Kuntonyrkkeilytunnin rakenne: 1. Harjoituksen teema 2. Alkuverryttely 3. Nyrkkeilyosuus 4. Välineharjoittelu / lihaskunto-osuus 5. Loppuverryttely |
|
|
|
NAISTEN NYRKKI”-TAPAHTUMA 26.1.2008 HELSINGISSÄ Kalvolan Iskun kuntonyrkkeilijät osallistuivat ”Naisten Nyrkki” - tapahtumaan Helsingissä lauantaina 26.1.2008. Töölön Kisahallissa järjestetyssä tapahtumassa mukana oli noin sata nyrkkeilyn harrastajaa ja kolme tuntia kestäneen kuntonyrkkeilytreenin ohjasi Eva Wahlström apuohjaajineen. Hilkka oli hankkinut koko porukalle samanlaiset T-paidat, joten meidän 8-henkinen ”joukkueemme” erottui edukseen muusta porukasta. Halusimme tietenkin myös ”eturivin” paikat, koska osallistujia hallissa oli varmaan satakunta. Alkuverryttelynä oli omistakin treeneistä tuttuja lämmittelysarjoja ja varsinaiseen treeniin Eva ohjasi meitä kertaillen nyrkkeilyn perustekniikkaa ja lyöntejä. Rytmikkään musiikin tahdissa teimme erilaisia lyöntisarjoja ja harjoittelimme ”pistarilyöntejä” pareittain. Eva apujoukkoineen veti osallistujille upean kolmen tunnin treenin. Välillä pidettiin pieniä pausseja, jolloin tankattiin nestettä ja energiaa. Urheilujuomaa kului ja hiki roiskui. Nauru oli herkässä, kuten omissakin treeneissä. Kolmen tunnin treenin jälkeen kaikkensa antaneina ryhmämme suihkunraikkaina seurasi vielä Kisahallissa järjestettyjä nyrkkeilyn SM-kilpailuja ennen kotiinlähtöä. Kuntonyrkkeily jatkuu siis Iittalassa jo kahdeksatta vuotta. Erittäin ylpeänä seurasin oman ryhmäni treeniä myös Helsingissä; vaikka olemmekin koko joukkue jo vähän ”varttuneempia”, selvisi kaikki sekä teknisesti että kunnon puolesta Evan kovasta rääkistä todella hienosti! Meillä oli hieno reissu hulvattoman hauskan yhdessäolon ja huikean hienon treenin kera! Kiitokset vielä kaikille osallistuneille! Ryhmän puolesta kirjaili kuntonyrkkeilyn ohjaaja Minna. Lisätty 3.3.2008 |